Pauli Juhani Pitkänen

Maalaismaisema muuttuu

Latojen merkitys kulttuurimaisemaan on ollut suuri. Ajan muuttuessa ladoille ei löydy kovinkaan paljon käyttötarkoitusta ja entistä latomertä ei enään näe, vaan se on historiaa ja rippeet ovat vain jäljellä. Nivala on valtakunnallisesti merkittävää kulttuurimaisema-aluetta. Onneksi joitain alueita on kunnostettu ja ladoille on tullut lisää elinaikaa. Parhaimmillaan hehtaarilla on ollut yksi lato ja siellä asusteli peltopyyparvi.Ladoista haettiin hevosilla ja sitten traktoreilla kuivaheinä usein talvella karjalle.Ladoilla saattoi olla oma nimikin. Alla oleva laulu latovanhus kertoo ajanmuuttumista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Hirsiladot ovat vanhinpia latoja ja niiden määrä oli huipussaaan reilut sata vuotta sitten. Lautaladot tulivat myöhemmin ja oliva hirsilatoja suurempia. AIV-liuoksen keksiminen rehun säilöjänä alkoi vähitellen vähentämään latojen tarvetta. Rehua voitiin säilöä aumoihin.

ks. alla tietoa AIV-rehusta.

http://www.google.fi/url?q=http://fi.wikipedia.org...

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Ladoissa on hyvä säilöä polttopuuta tai muuta tavaraa. Isoimmissa ladoissa voidaan pitää veneitä tai esim. vanhoja maalaiskoneita. Ladot antoivat ruokaa esim.peltopyille ja keltasirkuille. Peltopyyt ovat turvassa latojen alla petolinnuilta.

http://www.google.fi/url?q=http://fi.wikipedia.org...

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Latojen merkitys peltomaiseman rytmittäjänä on merkittävä. Valitettavasti latomaisemat vain vähenevät vähenemistään.Ladoton peltoaukea on kuivahko silmälle, mutta se kuitenkin kertoo elämän jatkumisesta ja kehittymisestä.

Muistaakseni latoasioista on tehty eduskunta-aloite.

http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/latomer...

T Piepponen

Niinhän se muuttuu.

Jotakin surullista siinä on, että väki pakataan kaupunkeihin miltei väkisin ja sitten ihmetellään, että miksi niistä osalla on niin huono olla. Siellä sitä kävellään "älypuhelin" naamalla päin liikennemerkkejä jne. muuta järkevää.

Uuden ajan uus-lokalismi kunniaan(miten sen nyt kukakin käsittää).

Haihattelua?

Ehkä mutta mitä tässä muutakaan voi.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Kyllä. Paikallisuus on valttia, mikäli työpaikkoja löytyy. Nivalassa teollisuuskylä työllistää noin 1000 ihmistä. Tiedonkäsittelyn kehittyminen lisää mahdollisuuksia paikallisuuteen. Esim. videoneuvottelut tuovat säästöjä,yritykselle, hiilijalanjäljelle, kun ei tarvitse tehdä ulkomaanmatkaa ja aikaa ei hukkaannu matkoihin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Toinen kadonnut maisemaperinne on maitolavat. Kerrotaan, että aikoinaan maitolavat olivat paikallisen maalaisnuorison kokoontumis- ja treffipaikkoja, kun ei oikein muutakaan kiintopistettä aina ollut määriteltävissä. Ehkäpä niistä usein sai myös sateen tai tuulen suojaa sekä istumapenkkiä maantien varressa.

No, nyt niitä ei enää ole, mutta eipä ole sitä nuorisoakaan.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Kyllä näin on. Täällä Nivalassa Ypyänkylällä on v.1997 valtakunnallisesti valittu Ypyä-Junnon maitotie. Siellä on myös muutamia maitolavoja. Lapsena sitä kärryillä kuskattiin maitoa tonkissa maitolavalle. Nykyään maitoauto käy imaisemassa maidon säilöntäsäiliöistä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Näin maitolavan viimeksi muutama viikko sitten Raaseporin linnalle johtavan tien varressa. Siinä oli tonkkakin, toiminee yhä?
Surullinen laulu. Muutoksessa on jotain mahtavaa ja traagistakin. Se on vain kestettävä.

Upea blogi ja herättävät kuvat ja musiikki, ah.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Kiitos :)

Kyllä paikotellen vaalitaan myös perinnettä ja maitolavoja voi nahdä ohikulkijoiden iloksi tien reunassa. Maatalous on käynyt ja käy suurta muutosta edelleen. Työelämä emimmältä osin tietotekniikan tulon kautta on jatkuvassa kehityksessä, mutta kädentaitoja kuitenkin tarvitaan. Robotisaatio vääjämättä etenee ja sen mukana pysymyminen on paikoitellen haastavaa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #9

Puhuimme ystävieni kanssa viime viikolla Lontoossa siitä, miten mahtavaa tekninen kehitys on ollut yli 20 vuoden aikana. Nyt sen oikein huomaa mitä uutta on tullut ja minkä kaiken kehittämisessä on saanut olla mukana. Kehittäminen on työnä aivan mielettömän hieno tehtävä. Oliskin ikävää, jos kehitys pysähtyisi. Paljon ikävämpää en voi kuvitella. Ongelmana on usein se vanhasta luopuminen. Miten siihen kykenemme? Miksi sitä haluamme pitää mukana? Miksi automatisoidumme emmekä luvu jostakin? Vaikka ladot ovat hieno muisto, nekin katoavat ja varmasti ne valkoiset "lehmän munat" pelloilta jonain päivänä. Jokin uusi keino tulee tilalle. Mikä se on, sen vain aika näyttää.
MInulla on U. Soldanin taulu, jossa on kuhilaita. Menneisyyttä, joka ei edes puhuttele nuorta polvea mitenkään.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen Vastaus kommenttiin #10

Hienoa, että olet kehitystyössä mukana. Ihmeellistä apuvälineiden muuttuminen on. Neuvostoliiton hajottua USA antoi satelliitit Euroopan käyttöön. Ihmeellistä on , että atomikellon avulla vaikkapa 15 sateelliitistä mittaan taivaalta maastossa millimetreissä tarkkoja koordinaatteja. Tulevaisuuden visio sen ihmeellisyyden kohdalta on toteutunut.

Robotisaatio etenee vääjäämätta,koska sen yksi luonnonlaki ja sen luonne olisi hyvä tajuta. Sillä voidaan hoitaa osaksi vinoutunutta huoltosuhdetta. Poliittisten päättäjien pitäisi keksiä jokin laitevero, koska tietotekniikan kehittyminen vähentää työtä tehokkuudessaan ja mahdollisesti verotuloja. Tilalle tulee uudenlaista työtä ja suunnittelua, mutta yhteisestä kukkarosta yhteiskunnan hyväksi tulisi pitää huolta myös tulevaisudessa, jos verot huolestuttavasti vähenevät.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #11

Sen verran korjaan, että olen ollut mukana. Tapasin entisiä kansainvälisissä tehtävissä toimineita työystäviäni Lontossa. En enää työn vaan muistelun merkeissä ja muusta yhdessäolosta nauttien. Epävirallinen ILOn CIS kokous, joksi me tapaamisen nimitimme.

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Ladojen merkitys kulttuurimaisemaan on ollut suuri. Ajan muuttuessa ladoille ei löydy kovinkaan paljon käyttötarkoitusta ja entistä ladamerta ei enää näe, vaan se on historiaa ja rippeet ovat vain jäljellä. Nivala on valtakunnallisesti merkittävää kulttuurimaisema-aluetta. Onneksi joitain alueita on kunnostettu ja ladoille on tullut lisää elinaikaa. Parhaimmillaan hehtaarilla on ollut yksi lada ja siellä asusteli peltopyyparvi. Ladoilla haettiin kuivaheinä usein talvella karjalle.Ladoilla saattoi olla oma nimikin. Alla oleva laulu ladavanhus kertoo ajanmuuttumista.

Ei tarina kovin paljon muuttunut?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kommentistasi taitaa puuttua se laulu, mutta tässä mainos:

https://www.youtube.com/watch?v=BVvsa_vXyCQ

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

No sen verran se muuttui. Mainos oli kuin Kummeli-sketsin traileri!

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Mutta se mummolan lato, jonka liepeillä koin varhaiset metsästyksen idut ja maitokammot, on purettu. Se kasvaa pitkää heinää ja rauniot kuuluvat elättävän koko joukon kyitä. Maitolavaakaan, jonne me mukulat usein etsiydyimme pitkän pihatien taa, ei enää ole. Eikä koko kylällä montaa elävää taloa. Ne jotka ovat, ovat tiloina suurempia kuin silloin.

Omilla lapsillani ei ole maatilaa, jossa viettää kesiä. Heidän mummollaan ja papallaan on purjevene.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Latojen kattoja tehtiin esim. oljista,päreistä, huovasta ja pellistä; lautakattojakin löytyy.Peltopyillä pitää olla pakoreitti ladosta ja huuhkaja joskus pesii latoon. Ladon ympärillä on luonnon kasvien monipuolisuutta.

Kunnostamiseen voi hakea myös rahoitusta.

http://www.google.fi/url?q=http://www.ymparisto.fi...

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset